Parituspesien teko mehiläisen hoidossa

Parituspesien teko mehiläisen hoidossa – Kuningattarien kasvatus toukasta sikiöksi ja aikuiseksi on edennyt hyvin. Työläismehiläiset hoitavat innolla uusia emokennoja ja muutamaa päivää ennen laskettua kuoriutumista tehdään parituspesiä kuningattarille. Parituspesät ovat meillä tavallisimmin kenkälaatikon kokoisia miniosastoja, joihin emokenno laitetaan kuoriutumaan. Pesään laitetaan ruokatahnaa ja muutama tyhjä kehä, joihin työläiset rakentavat kennoston hunajaa, siitepölyä ja uusia munia varten.

Joskus teemme parituspesän suoraan puolikkaaseen osastoon, jossa on neljä kehää. Tällaisen ison parituspesän voi myös suoraan jatkaa uudeksi jaokkeeksi tai kuningattaren pariutumisen ja uudelleensijoituksen jälkeen siirtää lisäreservinä heikoille pesille.

Emo ei pariudu varsinaisesti parituspesässä vaan jopa 10 km päässä kotoaan yläilmoissa. Se lentää yleensä niin pitkälle, ettei saman tarhan kuhnurit jaksa lentää ja sukusiitos ongelma vähenee. Hyvän lennon aikana nuori kuningatar pariutuu noin 10-20 kuhnurin kanssa ja säilöö sperman tuleville vuosille spermapussiin, josta se annostelee sitä munasoluihinsa. Alla on vaiheita siitä mitä on parituspesän teko mehiläisen hoidossa.

Parituspesien teko – alkutoimet

Ihan ensin  sytytetään savutin ja laitetaan kaikki välineet paikoilleen. Välineitä ovat: kiinteäpohjainen osasto, suppilo, lappolusikka, sumutinpullo ja parituspesät.

Mehiläisten valinta

Hoitajamehiläisiä otetaan pesästä, joka on terve, riittävän vahva ja runsaslukuinen. Pesän hunajantuottokykyä ei kannata vaarantaa ottamalla liikaa väkeä tai eläimiä heikosta pesästä.

Parvikenno - Mikon hunaja

Pesiä penkoessa ilmestyy aina jotain yllättävää. Tässä pesässä on mahtavan hieno parvikenno (vas. alakulma, pikkurillin kokoinen) eli mehiläiset ovat lisäänyneet runsaasti ja haluavat jakautua uudeksi omaksi parvekseen kasvattamalla kuningattaren.

Samassa pesässä oli useita muita siististi tehtyjä parvikennoja, mutta tämän laitoimme talteen uuteen jaokkeeseen. Aina ei kannata säästää emokennoja; varsinkin jos selkeästi on huonoja ominaisuuksia kantava emo tai kennot ovat hätäisen näköisesti pykättyjä.

Tänä vuonna kun ilmat eivät ole suosineet emon kasvatusta, niin parempi ottaa joitakin hyviä kandidaatteja talteen varmuuden vuoksi. Tässä samalla on tehtävä pesälle harhautus eli siirretään sikiöt ja hoitajat toiseen paikkaan, niin lentomehiläisiltä laantuu halu jakaantua.

Etsitään emo

Ihan alkajaisiksi on kehistä etsittävä emo (sininen piste kuvassa) ja laitettava se turvaan. Kuningattaren voi laittaa väliaikaisesti esim. tyhjään pesäosastoon, jossa on pohja.

Pesästä valitaan sellaiset kehät, joissa on sikiöitä, koska nuoria hoitajamehiläisiä on siellä eniten. Nuoret hoitajat pitävät parhaiten huolta syntyvästä kuningattaresta. Lentomehiläisiä ei tarvita niinkään parituspesiin, sillä tarvetta ei ole ruoanhakijoista. Ruokaa laitetaan parituspesään reilusti, ettei kenenkään alussa tarvitse lähteä ruuanhakumatkalle.

Ravistus

Ravistus - Mikon hunaja

Kehän valinnan jälkeen mehiläiset ravistetaan suppiloon.

Koska me teimme samalla isompia parituspesiä / jaokkeita, niin sinne voi ravistaa nuoria suoraan jaokkeeseen. Hyvä apuväline liikaan karkaamiseen on toinen tyhjä osasto. Se toimii ohjurina mehiläisille.

Sumutus ja lappo

Mehiläisiin sumutetaan hieman vettä sumutepullolla, etteivät kaikki lentäisi karkuun. Parituspesät on valmiiksi laitettu ylösalaisin ja pohjaluukku auki, jotta niihin saadaan nopeasti lisättyä hoitajat. Mehiläisiä lusikoidaan varovasti ja otetaan pientä parituspesää varten noin 2dl.

Lentomehiläiset löytävät nopeasti takaisin kotipesälleen ja hoitaja voi tyytyväisin mielin sulkea pesän ja kerätä tarvikkeensa.

Mehiläisille hengähdystauko

Parituspesät laitetaan rauhaisaan hämärään paikkaan vuorokaudeksi. Mehiläisten annetaan hengähtää, kuivatella siipiään ja orientoitua uuteen paikkaan ja tehtävään.

Tässä vaiheessa niitä ei päästetä vielä ulos lentämään, että saisivat uuden kodin tutuksi. Nuoret asettuvat ja aterioivat hyvin ja ovat seuraavana päivänä valmiita ja hyväntuulisia ottamaan vastaan emokennon. Jos hoitajat eivät ole halukkaita hoitamaan emokennoa, niin kuningatar kuolee kylmyyteen ennen syntymäänsä tai nälkään syntymänsä jälkeen.

Kuningattaren kasvatuskehä

Emokennot - Mikon hunaja

Toukasta kasvatetut emokennot ovat kypsiä siirrettäväksi parituspesiin. Valmiisiin emokennoihin laitetaan paplari suojaaksi. Suojaa tarvitaan jos joku kuningatar kuoriutuukin aikaisemmin. Vapaana kulkeva uusi emo nimittäin kiertää piikittämässä syntymättömät ja/tai syntyneet tulokkaat hengiltä ja se ei ole toivottavaa.

Emokenno parituspesään

Emokenno - Mikon hunaja

Emokennot siirretään parituspesiin. Pesissä on pienet kolot sijoittamista varten. Isommissa pesissä emokenno laitetaan suoraan isojen kehien väliin. Parituspesästä avataan kulkuaukko isoimmalle, että myös kuningatar mahtuu kulkemaan.

Jaokkeet sijoitetaan uuteen tarhaan ja myös niihin laitetaan emokennot. Uudet kuningattaret kuoriutuvat muutaman päivän sisällä ja sitten odotetaan aurinkoisia ja tuulettomia Häälentosäitä.

Parituspesien teko mehiläisen hoidossa ja valeparvien / harhautusten teko vaativat eniten logistiikkaa ja etukäteis- ja jälkijärjestelyjä, mutta ovat yksi mielenkiintoisimmista vaiheista 🙂 .